Puiden takaa pilkisti suuri rakennus, seuraavasta risteyksestä käännyttiin ja ajelimme sinne päin, missä oletimme sijainneen. Tiellä olikin "nähtävyys" opaste, ja jatkoimme eteenpäin.
Kaunis vanha linnake, jossa oli oma puutarhansa. Kaikki puut olivat riveissä ja samankokoisia.
Koputimme oveen, jos vaikka joku asuisi täällä. No yllätykseksi joku avasikin!
Kysyimme, onko linna turistinähtävyys ja saammeko tutustua linnaan.
Ei käynyt, linna oli ilmeisesti täyspäiväisesti pari ihmisen asuttama. Mutta ulkopuolella sai kierrellä.
Ei ollut Ruotsin uusi vihkipari sentäs, joka olisi oven avannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti